Suuri punainen painike

Suomalainen bt.tn toi markkinoille nerokkaan käyttöliittymäinnovaation Internetille: suuren punaisen painikkeen. Nappi kukkuu vuoden kahdella AA-paristolla ja sen saa kytkettyä verkkoon aivan riittävän monella tavalla. Hintaa on kohtuulliset 69€ per painike.

button

 

Muutama ilmainen idea käyttökohteeksi suurelle punaiselle napille:

  1. Palaverilaskurit neukkareihin, vieraat painaa nappia, laskuri päivittyy reaaliajassa yrityksen verkkopalveluun. (Soveltuu myös minkä tahansa muun asian laskemiseen..)
  2. Samalla linjalla: välitön palaveripalaute asiakkaalta (bt.tn tulee useissa väreissä): kuinka onnistuimme tänään, punainen – keltainen – vihreä -skaalalla?
  3. Selfie-nurkkaus toimistolle, napista kuva & automaattinen postaus yrityksen instagram-tilille ja omalle sivustolle kuva-feed (vierailijoille vapaa käyttö, omalle henkilöstölle vain kerran viikossa ja/tai puhallutuksen jälkeen)
  4. The Great Big Publish Button – tällä voisi lanseerata napin painalluksella uuden verkkopalvelun (tämän aion toteuttaa vuonna 2015!) tai sovelluksen messuilla tai jossain muussa yleisötilaisuudessa, startata ilotulituksen – tai no.. ihan mitä vain (tämän idean copyright on kollegalla – lämpimät terveiset sinne selän taakse)
  5. Tilaa taksi, pizza, kahvia, tiimi paikalle, huolto, tukipalvelu, jaxuhali työkaverilta?

Yksinkertainen keksintö, lukemattomia käyttötapoja. Matalan kynnyksen startti Internet of Things -maailmaan! Omista bt.tn kokeiluista tulossa varmasti juttua ensi vuoden aikana.

Google merkitsee jatkossa mobiiliystävälliset sivustot

Jatkossa mobiiliystävälliset verkkopalvelut merkitään Googlen hakutuloksiin Mobile-friendly -merkinnällä. Oman verkkopalvelusi mobiilivalmiuden voit testata täällä. Merkinnät hakutuloksissa ilmestyvät hiljalleen näkyviin tulevien viikkojen aikana.

mobile-friendly

Digitaalisesta transformaatiosta

Maailmaa kurittavan talouskurimuksen syövereissä painiville yrityksille on viimeisten vuosien aikana yhä innokkaammin kannettu johtoryhmien pöydille paloiteltavaksi ongelmaa nimeltä Digital transformation. Suomeksi on puhuttu digimurroksesta, digitalisoitumisesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Käsiä on heiluteltu, lattea juotu, kaavioita piirrelty, konsulttikorporaatioiden tutkimuksia julkaistu ja äänet väristen niitä resitoitu. Vastareaktiona koko kuviota on vähätelty, nimetty uudestaan ja ohjattu keskustelua seuraavaan suuntaan lanseeramalla uusia käsitteitä.

Ilmiö ja sen yrityksille mukanaan tuomat haasteet ovat kuitenkin todellisia ja suurin osa yrityksistä onkin jo tarttunut haasteeseen. Aiheesta kirjoitetaan usein varsin korkealentoisesti, siksi tekee mieli oikoa mutkia suoriksi ja muotoilla jonkinlainen kirveellä veistetty yksinkertaistus jonka buzzword -skenen sisäpiiriin vihkiytymätönkin voisi ymmärtää. Tämä onkin yritelmäni kertoa mitä se DT ”ainakin on”, ihan käytännössä.

Digitalisoituminen tulisi nimittäin mielestäni repäistä irti konsulttiliturgiasta ja siirtää se tosielämään: konepajojen, automaattikahvin, tuotannon ja kolmivuorotyön maailmaan. Kärjistäen sanottuna sen oikea paikka on taukohuoneessa toissavuoden tissikalenterin vieressä. Siitä pitäisi tulla arkista, puheissakin mieluummin Bender kuin Optimus Prime.

digi-transform1

Toivoisin keskusteluun lisää lihaa luiden ympärille, konkreettisia esimerkkejä siitä miten muutos näkyy käytännön tekemisessä ja mitä kaikkea voidaan tehdä. Digitaalisen murroksen johtaminen on yrityksen johdon tehtävä, konsultin rooliksi tulisi jäädä johdon tukeminen ja mahdollisuuksien avaaminen.

Tässä se oma yritykseni hahmotella asiaa kolmen väitteen ja käytännön esimerkin avulla:

1. Digitaalinen transformaatio mahdollistaa olemassaolevien voimavarojen tehokkaamman hyödyntämisen uusien digitaalisten työkalujen avulla.

Käytännössä: yritys siirtää tuotetukeansa toimimaan verkossa, mikä kuormittaa tukipalvelua vähemmän. Mobiilisti selattava tuotetuki ja videolla toteutut huolto- ja korjausohjeet vähentävät huollon tukipyyntöjä ja on-site käyntejä merkittävästi. Tuotetuen laatu ja vasteajat parantuvat.

2. Digitaalinen transformaatio tarkoittaa asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.

Käytännössä: perinteinen myyntiputki menettää tehoansa, koska asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Yritys sopeutuu asiakkaiden uuteen tapaan ostaa (customer decision journey, lue toki lisää) tarjoamalla tuotteistaan verkossa kattavasti ajantasaista informaatiota ja luomalla yrityksen verkkopalvelusta myös oman myyntiorganisaation työkalun. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi toteuttamalla toiminnallisuus jolla verkkopalvelun tuotetiedosta saadaan luotua asiakkaille personoidut PDF-esitteet paikallisten myyjien yhteystiedoilla.

3. Digitaalinen transformaatio tarkoittaa muutosta työnteossa

Käytännössä: uudet teknologiat mahdollistavat etätyön tekemisen ja työkalujen paremman saavutettavuuden toimipaikan ulkopuolelta. Työntekijät kykenevät tekemään työtä joustavammin ajan ja paikan vaihdellessa. Etätyötä tekevät stressaavat vähemmän, ovat terveempiä, tuottavampia (Harvard Business Review) ja onnellisempia – yllättikö?

Onko verkkopalvelusi ärsyttävä?

Alkuun yleistys: 80% verkkopalvelusi käyttäjistä käyttää vain 20% sen toiminnallisuuksista ja sisällöistä.

Jos poraudut (tai optimointikumppanisi tekee sen puolestasi) sivustosi kävijäseurantadataan huomaat että tämä pitää jotakuinkin paikkansa. Tätä jakaumaa kutsutaan Pareton periaatteeksi (wikipedia) tai 80/20 -säännöksi ja se on oivallinen nyrkkisääntö kun suunnitellaan (digitaalisia) asiakaskokemuksia.

Esimerkiksi verkkopalvelun etusivun sisällön suunnittelussa olisi tärkeää tunnistaa ja pitää kirkkaana mielessä ne kultaiset 20%. Jos kaikki sisällöt ovat tasa-arvoisia, palvelu saattaa tuntua yhtä miellyttävältä kuin keskustelu Kauppatorin lokin kanssa. Informaatioähky on ärsyttävää.

excuse_me_sir

Sivustoprojektien käynnistyessä organisaatioiden projektivastaavat ottavat toiminnallisuuksia ja sisältöjä suunniteltaessa usein liiankin lempeästi huomioon eri sidosryhmien tarpeita. Lähtökohtaisesti on tärkeää kuunnella sidosryhmiä, mutta vähintään yhtä tärkeää on tunnistaa että kaikki sisällöt eivät ole tavoitteiden kannalta tasa-arvoisia. Viidesosa kaikesta sisällöstä tuottaa neljäviidesosaa tuloksesta. True story.

Verkkopalveluprojektille asetettujen tavoitteiden tulisi saada sanella sen mitkä asiat näkyvät ja kuuluvat. Se mikä tuntuu organisaation jäsenten mielestä elintärkeältä (eli kaikki omaan työhön liittyvä) ei välttämättä kiinnosta kuin pientä marginaalia verkkopalvelun loppukäyttäjistä.

Tavoitteellisuuden puuttuminen sisällön (ja koko verkkopalvelun) suunnittelussa johtaa helposti hierarkisesti liian tasa-arvoiseen kokonaisuuteen ja esimerkiksi etusivun puuroutumiseen. Käyttäjille tämä aiheuttaa analyysihalvauksen nimellä kulkevan ilmiön joka on erinomaisen tehokas keino häätää liikennettä muualle. On kohteliasta ja tehokasta painottaa merkittävästi sitä sisältöä joka aidosti palvelee loppukäyttäjiä.(Analyysihalvauksesta, antisuunnittelumalleista ja muista epäsanoista lisää myöhemmin! Terveisiä äidinkielenopettajille insinööreiltä.)

Omasta tuotoksesta on haastavaa luoda tietyn ajan jälkeen enää objektiivista näkemystä, mutta aina on hyvä yrittää ottaa askel taaksepäin ja kokonaisuutta katsellen kysyä palveleeko käsistäni lähtenyt digitaalinen luomus asetettuja tavoitteita? Onko tarjolla yksinkertainen ja selkeä käyttökokemus vai halvaannuttava määrä vaihtoehtoja ja sisältöjä?