Verkkopalvelut tulevaisuuden juttukavereina

Ensimmäisen kerran törmäsin puhesyntetisointiin 90-luvun taitteessa Atarin töksäytellessä robottimaisesti näytölle kirjoittamiani (rumia) sanoja. Lunastamaton lupaus oli silloin sama kuin se edelleen on: kohta me puhumme tietokoneille ja tietokoneet puhuvat meille. Ongelma puheentunnistuksen ja puheen syntetisoinnin käyttämisessä suurten käyttäjämassojen sovelluksiin lienee ollut se, että ihmispuhe sisältää loputtoman määrän puhujaan sidottuja nyansseja. Puhettamme on siksi haastavaa muuntaa tarkoituksenmukaiseksi tekstiksi ja vastaavasti syntetisoitu puhe kuulostaa meistä usein kylmältä ja ärsyttävältä.

Kehitys kuitenkin kehittyy, niin puheentunnistuksen kuin syntetisoinninkin osalta ja tekniikoiden siirtyminen selaimiin avaa kutkuttavia tulevaisuudennäkymiä (erilaisiin wearables -laitteisiin ja IoT -toteutuksiinhan tämä on jo rymisten tulossa). Googlen teknologiademo (toimii vain uusimmalla Chromella) uusimmasta Web Speech API -versiosta mukautuu jo puhujan kieleen. Englantia algoritmi tulkitsee upeasti, Suomeakin jo mukavasti. Kun selainteknologia ottaa vielä muutaman askelen eteenpäin teknologiaa käyttäviä verkkopalveluita ilmaantunee tiuhaan, miksi klikkailla ja näppäillä jos voi puhua?

speech

Uskoisin että ensimmäiset verkkopalveluissa nähtävät sovellukset tulevat olemaan yksinkertaisten toistuvien interaktioiden siirtämistä puheohjattaviksi. Minä käyttäisin mielelläni hakukoneita puhumalla, täyttäisin yhteystietolomakkeen ja tilaisin nopeasti kahvia alakerran kuppilasta valmiiksi ennen kuin raahaudun sitä hakemaan. Huikkaisin toki myös yrityksen verkkopalvelulle ”Yhteystiedot, Helsinki” tai tuotteen nimen josta olen kiinnostunut.

Oikea hetki edelläkävijöille suunnitella ja toteuttaa uusia käyttäjäkokemuksia ja puheteknologian hyödyntämistä verkossa on mielestäni nyt, kun kukaan muu ei sitä vielä tee. Olisi upeaa päästä suunnittelemaan tällaista aluevaltausta yhdessä jonkin pioneeriorganisaation kanssa.

Suuri punainen painike

Suomalainen bt.tn toi markkinoille nerokkaan käyttöliittymäinnovaation Internetille: suuren punaisen painikkeen. Nappi kukkuu vuoden kahdella AA-paristolla ja sen saa kytkettyä verkkoon aivan riittävän monella tavalla. Hintaa on kohtuulliset 69€ per painike.

button

 

Muutama ilmainen idea käyttökohteeksi suurelle punaiselle napille:

  1. Palaverilaskurit neukkareihin, vieraat painaa nappia, laskuri päivittyy reaaliajassa yrityksen verkkopalveluun. (Soveltuu myös minkä tahansa muun asian laskemiseen..)
  2. Samalla linjalla: välitön palaveripalaute asiakkaalta (bt.tn tulee useissa väreissä): kuinka onnistuimme tänään, punainen – keltainen – vihreä -skaalalla?
  3. Selfie-nurkkaus toimistolle, napista kuva & automaattinen postaus yrityksen instagram-tilille ja omalle sivustolle kuva-feed (vierailijoille vapaa käyttö, omalle henkilöstölle vain kerran viikossa ja/tai puhallutuksen jälkeen)
  4. The Great Big Publish Button – tällä voisi lanseerata napin painalluksella uuden verkkopalvelun (tämän aion toteuttaa vuonna 2015!) tai sovelluksen messuilla tai jossain muussa yleisötilaisuudessa, startata ilotulituksen – tai no.. ihan mitä vain (tämän idean copyright on kollegalla – lämpimät terveiset sinne selän taakse)
  5. Tilaa taksi, pizza, kahvia, tiimi paikalle, huolto, tukipalvelu, jaxuhali työkaverilta?

Yksinkertainen keksintö, lukemattomia käyttötapoja. Matalan kynnyksen startti Internet of Things -maailmaan! Omista bt.tn kokeiluista tulossa varmasti juttua ensi vuoden aikana.