5 työkaluvinkkiä

Viisi tutustumisen arvoista digityökalua muhimaan heinäkuun helteisiin ensi syksyä varten – olkaa hyvät! Valinnat on suoritettu puhtaasti fiilispohjalta, pohtien lähinnä mahdollisen saavutettavan hyödyn ja kustannusten suhdetta.

Appgyver

Useamman vuoden Appgyverin kehitystä seuranneena täytyy sanoa, että olen todella innoissani ideasta tarjota helpot ja toimivat työkalut yritysten omaan sisäiseen sovelluskehitykseen. Jos eteen tippuu digitalisointia kaipaava prosessi, jossa pitäisi päästä nopeasti vauhtiin ja integroitumaan ympäröiviin järjestelmiin ketterästi niin Appgyver on ehdottomasti tutustumisen arvoinen työkalu. Pidän erityisesti työkalusta jolla liiketoiminnan prosessi mallinnetaan ensin sovelluksen pohjaksi – erinomainen lähtökohta.

composer-in-action

Showell

Mobiileja myyntisovelluksia on ollut markkinoilla jo hetkisen aikaa, mutta täytyy sanoa että kotimaisen Valun (ent. Mediacabinet) Showell teki vaikutuksen. Myynnin materiaalien ajantasaisuus ja presentaatioiden yhdenmukaisuus on varmasti hyvin yleinen ongelma yrityksissä ja juuri tähän problematiikkaan Showell iskee tehokkaasti. Pidin erityisesti modernista ilmeestä, hyvästä brändättävyydestä, tietojen synkkauksesta taustalla ja offline-mahdollisuudesta (hienoa, että huomioidaan se realiteetti ettei myyjillä ole aina verkkoyhteyttä käytössään). Integrointien, laskureiden ja konfiguraattoreiden myötä Showell voinee toimia myyjän pääasiallisena työkaluna. Jos teillä tulostetaan tai hierotaan myynnin Powerpoint-dekkejä tuntitolkulla viikoittain niin uskoisin tällaisesta ratkaisusta olevan merkittävää hyötyä.

Ominaisuudet_-_Showell

Office Delve

Sisällön määrä räjähtää tähtitieteellisiin sfääreihin niin vapaa-ajalla kuin työssäkin ja siksi automaattinen kuratointi muuttuu yhä oleellisemmaksi osaksi digitaalista elämää. Office Delve on työkalu, joka luo O365-ekosysteemiin käyttöä avustavia näkymiä ja tuo relevantit sisällöt esiin etsimättä. Uskon, että tällaiset työkalut tulevat lisäämään tehokkuutta merkittävästi tulevaisuudessa karsimalla tiedon hakemiseen ja yhdistelemiseen kuluvaa aikaa. Ne vähentävät varmasti myös sisäisen sähköpostin määrää organisaatioissa.

Explore_Office_Delve

Zapier

Palveluiden välisiä prosesseja automatisoiva Zapier säästää aikaa ja on muutenkin upea keino niistää lisäarvoa yhdistämällä hyvin toimivia palveluita rajapintojen avulla toisiinsa. Käyttöliittymä on täysin graafinen, joten integraatioiden sielunelämää ei tarvitse ymmärtää kovinkaan syvällisesti.

 

Haluatko seurata automaattisesti Twitter-tililläsi kaikkia, jotka ovat rekisteröityneet Mailchimp-uutiskirjeesi vastaanottajiksi? Zapier hoitaa.

Haluatko tallentaa automaattisesti tiedon käynnistyneestä asiakaspalveluchatista CRM-järjestelmääsi? Zapier hoitaa.

Ja niin edelleen. Verkkosovelluksia yhdistelemällä ja ketjuttamalla voi saada aikaan todella vaikuttavia kokonaisuuksia.

editor

Geckoboard

Geckoboard mahdollistaa yksittäisten datalähteiden (Google Analytics, sosiaalisen median palvelut, lähes mikä tahansa avointa dataa tuottava palvelu, yrityksen sisäiset järjestelmät) yhdistämisen jatkuvasti päivittyväksi näkymäksi. Käyttökohteita on rajattomasti, mutta muutamia mainitakseni: markkinoinnin tulosten liveseuranta, käyttäjätuen tilanne (avoimet tiketit, vasteaika, ratkaisuaika, tukihenkilöiden määrä), sosiaalisen median seuranta, kahvipannun täyttöaste, työntekijöiden yleisfiilis ja käytännössä ihan mikä tahansa.

marketing-dashboard-lg-1114-1

Digitaalinen toimintamalli

Seuraa itsestäänselvyys. Organisaation digitaalisen tekemisen tehokkuus on täysin riippuvainen henkilöstön kyvystä omaksua uusi toimintamalli.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että merkittäväkin investointi digitalisaatioon teknisten järjestelmien kehittämisenä jää suutariksi, mikäli henkilöstön osaaminen, asenne ja käytännöt eivät pysy vauhdissa mukana. F1-autolla ei pääse eteenpäin, jos sitä ei osaa ajaa. Se on kyllä tavallista henkilöautoa helpompi kolaroida.

Toimintamallilla omaksumisella tarkoitan tässä yhteydessä seuraavaa:

  • Kykyä toimia uudella tavalla
  • Halua muuttaa vanhaa toimintatapaa
  • Yhteisesti sovittuja tapoja tehdä asioita

Suomalaiset ovat insinöörikansaa. Olemme hyviä prosesseissa, teknologioissa ja säännöissä, mutta aika kankeita taipumaan sellaisiin muutoksiin, jotka koskettavat sitä miten itse toimimme. Olemme hyviä luomaan uusia järjestelmiä, mutta meidät saa pakottaa oikeasti käyttämään niitä. Digitalisaatio työntää meitä kuitenkin nimenomaan epämukavuusalueelle oman toimintamme osalta.

Muutostarpeesta kyllä puhutaan ja se seikkailee aktiivisesti Powerpointeissa ja Keynote -esityksissä. Väitän, että se usein myös jää niihin.

Digitaalinen strategia (toistetaan nyt toistamisen vuoksi, että kyse on tietenkin oikeasti vain strategiasta – ”digitaalisuus” ja sen kammottavahkot väännökset katoavat toivottavasti ammattitermistöstä muutaman vuoden kuluessa) olisi syytä laatia siten, että se sisältää tavoitteita jotka jalkautuvat järjestelmien lisäksi myös toiminnan muutoksena.

Olen pohtinut mitä tämä tarkoittaisi käytännön tasolla ja päätynyt visualisoimaan asiaa seuraavasti.

digitalisoituva_organisaatio_toimintakulttuuri

Jokaisen teknisen askeleen (kutsutaan näitä nyt vaikka projekteiksi) vastinparina tulisi olla yhtäläinen projekti jolla nostetaan myös toimintamallit seuraavalle tasolle. ”Digitalisaatiota” ja siitä saatavissa olevaa hyötyä pidättelee uskoakseni usein juuri toimintamallien muutosten hitaus tai puuttuminen. Projekteja on aina helpompi ostaa kuin aitoa muutosta.

Hahmottelemassani kuvassa lopputulos (A) on se mihin päästään ostamalla projekteja ja järjestelmiä. Olen varma, että potentiaalia (B) on kuitenkin paljon parempaan – kunhan toimintamallit aidosti muuttuvat.

Jos organisaatio ei ensimmäisessä aallossa ”jaksa” käyttää kunnolla digitaalista aineistonhallintaa, mobiilia CRM-järjestelmää, PIMiä tai chattia asiakaspalvelukanavana on epätodennäköistä, että seuraaviakaan innovaatioita hyödynnettäisiin lähelläkään niiden täyttä potentiaalia. Seuraa digilässähdys, järjestelmä-ähky ja kilpailuetu katoaa. Mennään sillä hyödyllä, minkä uusien järjestelmien ja muutamien aikaisten omaksujien yhdistelmä tuottaa. Loput jatkavat verkkolevyä, tulostamista, punakynää, skanneria ja sähköpostia kuten ennenkin. Niitettävää olisi kuitenkin paljon enemmän, mikäli muutokseen lähdetään aidosti koko organisaationa. Toimintamallien muutoksen voisi myös projektoida. Sen ei tarvitse olla puolivillainen sivujuonne teknisessä projektissa tai parin tunnin käyttöönottokoulutus, vaan oma seurattava hankkeensa. ROI on muuten heittämällä parempi kuin jonkin järjestelmäinvestoinnin.

Sitten hyviä uutisia: toimintamallien muuttaminen on johtamista.

Digitaalisiin toimintamalleihin omat joukkonsa kykenee johtamaan oppimista rakastava johtaja. Toimintamallit opitaan parhaiten esimerkin voimalla. Siksi kättä lippaan Slackissa johtoryhmäkeskusteluja käyville toimitusjohtajille, LinkedIn-kirjoitteluun kannustaville ja analytiikkaan nojaaville myyntijohtajille, verkkolevysekoilun kieltäville tuotekehitysjohtajille ja kaikille niille, jotka johtavat muutosta eturintamassa.


 

P.S. Henkilökohtaisesti olen odottanut jo pitkään massiivista toimintamallin muutosta, joka vihdoin tappaisi sähköpostin. Kaikki tutkimukset huutavat päivittäisen ja päättymättömän kirjeiden kirjoittelun (käsi sydämellä: onko sähköpostiohjelma mitään muuta kuin hitusen nopeampi versio sulkakynästä ja kirjekyyhkystä?) olevan tehotonta ja häiritsevän keskittymistä, mutta silti siirtyminen muihin viestintävälineisiin tuntuu mahdottomalta. Joku onnekas on laskeskellut säästävänsä sähköpostittomuudellaan kolmisen tuntia päivässä.

No, en pidätä hengitystäni globaalia muutosta odotellessa (eikä totaalikieltäymys nykymaailmassa olisi vaihtoehto), mutta totean aina henkilökohtaisen kilpailukykyloikan, kun vaihdan tiedostonvaihdon mahdollistavaan tiimichattiin. Stetson-menetelmällä olen päätynyt siihen että jos työtehoni kasvaisi kaksinumeroisen luvun jos keskeyttävä inbox-työskentely vaihtuisi kokonaan sulavaan keskusteluun, jossa ei tarvitse muistella männä päivinä tulleita posteja ja metsästää juuri sitä ketjua missä juuri se liitetiedosto sijaitsi.

eCommerce vuonna 2020

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Tavallista vaikeampaa se on tällaisina nopean murroksen aikoina. Tartun silti härkää sarvista ja yritän – vuosi 2020 on kuitenkin jo aivan kulman takana. Siispä viisi trendiä ja ennustetta verkkokaupan kehityksen suunnasta tuleville vuosille:

B2B eComm kasvaa räjähdysmäisesti, huonot palvelut häviävät

Niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, B2B ostajatkin ovat ihmisiä. He ovat samoja ihmisiä ostaessaan töissä kuin kotona ja oppivat vaatimaan B2B -verkkokaupoilta samaa asiakaskokemusta kuin ostaessaan kuluttajina. Mukavuudenhalu ja parempi käyttäjäkokemus saattaa painaa yllättävän paljon puntarissa. Jos yrityspuolen verkkomyynti näyttää SAPin käyttöliittymältä on asioita tehty väärin.

Älä benchmarkkaa B2B verkkokauppaa kehittäessäsi B2B verkkokauppoja, vaan parhaita kuluttajapuolen ostokokemuksia.

On olemassa syy sille miksi Alibaba näyttää samalta kuin Amazon.

B2B-myynti verkossa on vuoteen 2020 mennessä kaksi kertaa niin suurta kuin kuluttajamyynti. Suurin kasvumarkkina on Aasia, sekä B2B, että B2C -maailmassa. (Frost & Sullivan).

Personointi

Verkkokaupat keräävät jatkuvasti enemmän dataa käyttäjistään ja sen potentiaalia ollaan hyödynnetty tähän saakka varsin vähän. Tietomassat asiakkaista mahdollistavat paremman ja personoidun palvelun, mikä puolestaan nostaa entisestään kuluttajien vaatimustasoa. Oletamme näkevämme välittömästi meille relevantteja asioita ja verkkokauppojen muistavan sen mikä meitä kiinnostaa. Oletamme siis verkkokauppojen säästävän meidän aikaamme.

Verkkokaupan ulkopuolelle siirtyvä ostokokemus

Asiakkaiden tunnistaminen erilaisten retargeting- ja automaatiojärjestelmien avulla kuljettaa ostokokemuksen verkkokaupan ulkopuolelle mainoksiin, sovelluksiin ja kolmansien osapuolien palveluihin. Tämä luo paineita verkkokaupan tunnistettavuudelle ja muuttaa käyttäjien ostopolkuja totutusta verkkokauppafunnelista. Impulsiiviset ostopäätökset ympäristöissä jotka eivät ole myyjän täydessä kontrollissa luovat myös vaatimuksen seuraavalle trendille.

Reaaliaikaisuus ja tarkkuus

Kuluttajat ja ostavat haluavat tietää entistä tarkemmin onko tavaraa varastossa (älä koskaan huijaa varastosaldoissa!) ja koska hän saa tilaamansa hyödykkeen. Kilpailu lyhyistä toimitusajoista ja toimitusaikojen ennustettavuudesta koventuu entisestään.

Säilyvyydeltään rajallisten tuotteiden myynti (vuonna 2020 voimme vihdoin ostaa ruokaa netistä, ennustaa optimistisesti allekirjoittanut) tuo verkkokauppaan entistä suurempaa kontrollia toimitusketjujen ja aikojen osalta. Nämä käytännöt siirtyvät kylmäketjua vaativista tuotetoimituksista myös osaksi normaalia digitaalista toimitusprosessia.

Kaikki on verkkokaupan käyttöliittymää, kaikki mikä voi automatisoituu

”Perinteisten” älylaitteiden rinnalle nousee vuoteen 2020 mennessä lukuisia vaihtoehtoisia käyttöliittymiä, joista osa ei noudata lainkaan totuttua näyttö-osoitin -konventiota. Kolmannet osapuolet kommunikoivat verkkokauppojen kanssa rajapintojen avulla ja markkinoille ilmestyy ostosautomatiikkaa, joka hoitaa verkkokauppaostoksia kuluttajien ja yritysten puolesta perustuen niille toimitettavaan dataan ja reunaehtoihin.

Pidä huolta, että verkkokauppasi on uusien toimintatapojen ja liiketoimintamallien mahdollistaja. Rajapinnat, automatisoinnit ja kolmansien osapuolten tuoma kauppa on kasvupotentiaalin keskiössä.

Parhaat ostokset ovat niitä, jotka joku tekee sinun puolestasi. Vuonna 2040 ihmetellään miksi ihmiset suostuivat kuluttamaan tuntikaupalla aikaa viikossa siihen että he kävelivät automarketeissa nostelemassa tavaroita ostoskärryihin.

Lisää verkkokauppa-ratkaisuista työnantajani Crasmanin verkkosivustolla

Verkkopalvelut tulevaisuuden juttukavereina

Ensimmäisen kerran törmäsin puhesyntetisointiin 90-luvun taitteessa Atarin töksäytellessä robottimaisesti näytölle kirjoittamiani (rumia) sanoja. Lunastamaton lupaus oli silloin sama kuin se edelleen on: kohta me puhumme tietokoneille ja tietokoneet puhuvat meille. Ongelma puheentunnistuksen ja puheen syntetisoinnin käyttämisessä suurten käyttäjämassojen sovelluksiin lienee ollut se, että ihmispuhe sisältää loputtoman määrän puhujaan sidottuja nyansseja. Puhettamme on siksi haastavaa muuntaa tarkoituksenmukaiseksi tekstiksi ja vastaavasti syntetisoitu puhe kuulostaa meistä usein kylmältä ja ärsyttävältä.

Kehitys kuitenkin kehittyy, niin puheentunnistuksen kuin syntetisoinninkin osalta ja tekniikoiden siirtyminen selaimiin avaa kutkuttavia tulevaisuudennäkymiä (erilaisiin wearables -laitteisiin ja IoT -toteutuksiinhan tämä on jo rymisten tulossa). Googlen teknologiademo (toimii vain uusimmalla Chromella) uusimmasta Web Speech API -versiosta mukautuu jo puhujan kieleen. Englantia algoritmi tulkitsee upeasti, Suomeakin jo mukavasti. Kun selainteknologia ottaa vielä muutaman askelen eteenpäin teknologiaa käyttäviä verkkopalveluita ilmaantunee tiuhaan, miksi klikkailla ja näppäillä jos voi puhua?

speech

Uskoisin että ensimmäiset verkkopalveluissa nähtävät sovellukset tulevat olemaan yksinkertaisten toistuvien interaktioiden siirtämistä puheohjattaviksi. Minä käyttäisin mielelläni hakukoneita puhumalla, täyttäisin yhteystietolomakkeen ja tilaisin nopeasti kahvia alakerran kuppilasta valmiiksi ennen kuin raahaudun sitä hakemaan. Huikkaisin toki myös yrityksen verkkopalvelulle ”Yhteystiedot, Helsinki” tai tuotteen nimen josta olen kiinnostunut.

Oikea hetki edelläkävijöille suunnitella ja toteuttaa uusia käyttäjäkokemuksia ja puheteknologian hyödyntämistä verkossa on mielestäni nyt, kun kukaan muu ei sitä vielä tee. Olisi upeaa päästä suunnittelemaan tällaista aluevaltausta yhdessä jonkin pioneeriorganisaation kanssa.

Leading Digital, osa 2: Mukaansatempaava asiakaskokemus

Kirjan toinen luku käsittelee tapaa jolla Digital Master -yritykset luovat kokonaisvaltaisia ja erinomaisia asiakaskokemuksia. Asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen mahdollistuu digitaalisten teknologioiden avulla, mutta teknologiat eivät olet huippuyrityksille itseisarvo vaan ainoastaan välineitä päästä lähemmäs asiakkaitaan ja luoda heille lisäarvoa. Erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen kasvattaa asiakkaiden lojaliteettia ja toisaalta vastaa kuluttajien aina vain kovenevaan vaatimukseen saada erinomaista asiakaspalvelua. Asiakkaat jakavat yhä useammin kokemuksiaan yrityksistä ja asiakaspalvelusta sosiaalisessa mediassa ja vastaavasti antavat omien verkostojensa suositusten ja kritiikin vaikuttaa merkittävästi omaan ostokäyttäytymiseensä.

Avain asiakaskokemuksen parantamiseen on asiakastiedon keräämisessä, sen analysoinnissa ja analyysin perusteella tehtyjen johtopäätösten viemisessä käytäntöön uusien teknologioiden avulla. Asiakastiedon ja analytiikan (Big Data mainittu) hyödyntäminen mahdollistaa sen että asiakaskokemus muodostetaan aidosti kuluttajien tarpeisiin ja lähtökohtiin sopivaksi. Kyse ei siis ole siitä mitä yrityksessä luullaan asiakkaiden haluavan, vaan siitä mitä asiakkaat datan perusteella todellisuudessa haluavat. Uudet teknologiat mahdollistavat isoille asiakasmäärille entistä personoidumman palvelun ja entistä tarkempaan dataan perustuvan tarjonnan.

Digimestarit luovat asiakaskokemuksesta laadukkaan, riippumatta siitä missä rajapinnassa asiakas toimii. Digitaaliset kanavat eivät ole vain ”vaihtoehtoja” vaan liiketoiminnan ytimessä oleva tapa palvella. Siirtymään välineestä ja kanavasta toiseen panostetaan – asiakaskokemuksen täytyy lipua saumattomasti mobiilista face-to-face tilanteeseen ja taas takaisin digitaaliseen maailmaan.
Case-esimerkkeinä luvussa käydään läpi mm. Burberryn, Caesars Entertainment -konsernin ja Starbucksin tavat parantaa jatkuvasti asiakaskokemusta ja tehdä radikaaleja strategisia muutoksia.

***

”Uusi asiakaskokemus” on mielenkiintoinen aihe ja syystäkin digitaalisen transformaation ytimessä. Asiakastieto on tulevien vuosien kovaa valuuttaa ja mitä enemmän sitä on, sitä tehokkaammin ja ketterämmin yritykset kykenevät toimimaan. Siksi nyt olisi oikea aika panostaa siihen että perustus digitaaliselle murrokselle liiketoiminnassa olisi kunnossa: asiakastieto täytyy nostaa keskiöön ja pitää huolta siitä että data on kuranttia ja kasvavaa. Väitän että vuonna lähes minkä tahansa vuonna 2015 ostetun järjestelmän tärkein ominaisuus on integroitavuus – eli se miten sen saa kytkettyä toisiin järjestelmiin.

Oletko robotti? Google kehitti käyttäjäystävällisen kuvavarmenteen.

Ystävämme roskapostittajat ovat pakottaneet verkkopalvelut käyttämään lomakkeissa nk. captcha -toiminnallisuutta, jolla käyttäjän ihmisyys pyritään varmentamaan. Kaikki muistanevat varmasti nämä mukavimmillaankin ärsyttävät kirjainarvoitukset.

recaptcha

 

Tänään julkaistu uusi versio Googlen kuvavarmenteesta näyttää vihdoin sellaiselta josta selviää ilman voimasanoja.

Official_Google_Webmaster_Central_Blog

 

En tiedä mistä yksisarvisenkyynelistä näin yksinkertainen tapa selvittää käyttäjän ihmisyys on keitetty kokoon, mutta kiitollisna tämän ottanevat vastaan kaikki – ja erityisesti mobiilikäyttäjät.

Leading Digital, osa 1: Digimestarit

Posti toi mukanaan kirjan Leading Digital – Turning Technology into Business Transformation. Kirjoitan blogiin lukemisen myötä yhteenvetoa kirjan annista ja omia kommenttejani.

Niteen takaa löytyvät Capgemini sekä MIT Sloan Center for Digital Business (Hurraa MIT!), kustantajana Harvard Business Review. Kirjoittajina George Westerman (MIT), Didier Bonnet (Capgemini) ja Andrew McAfee (MIT).

Substanssipuolen pitäisi olla siis kunnossa. Kirjaa varten tehdyt 100+ haastattelua ja niiden myötä syntyneet case-kertomukset antanevat myös tiettyä ryhtiä. (Disruptiivinen käsienheiluttelukirjallisuus ilman kovaa dataa on puutavaran tuhlausta!)

Kirja on jaettu johdantoon ja kahteentoista lukuun. Johdanto ja ensimmäinen luku esittelevät käsitteen, joka näyttää kulkevan kirjan punaisena lankana. Tutustuttuaan kolmen vuoden aikana satojen yritysten toimintaan kirjoittajat tunnistivat digitaalisen transformaation kanssa menestyksekkäästi toimivan ja sitä hyödyntävän ryhmän, jota he kutsuvat nimellä Digital Masters. Tutkimuksesta suljettiin tietoisesti pois johtavat teknologiayritykset (fiksu veto), seuranta oli kansainvälistä ja sitä tehtiin erilaisilla aloilla. Mikroskoopin alle jäi siis jumiin pieni ryhmä menestyviä yrityksiä, jotka eivät ole start-uppeja, eivät teknologiajättejä eivätkä toimi (välttämättä) ainoastaan uusilla ja seksivauta tihkuvilla toimialoilla. Lähtökohtaisesti kiinnostavaa!

digimestari

Digital Master on siis yritys joka muuntaa liiketoimintaansa menestyksekkäästi digitalisaation edetessä. Ryhmä pärjäsi huomattavasti paremmin kuin vertaisensa: 26% toimialansa keskiarvoa kannattavampina ja 9% tuloksellisempina ”digimestareilla” näyttää olevan kyky hyödyntää olemassa olevia resursseja kilpailijoitaan tehokkaammin. Kirjoittajien havainto on että nämä yritykset kykenevät valjastamaan digitaaliset työkalut käyttöönsä ketterästi, teknologioiden muuttuessa ja vaihtuessa.

Kirja pyrkii syväluotaamaan mistä pieneen Digital Master -ryhmään kuuluvan organisaation erityislaatuisuus koostuu. Yrityksiä ja niiden toimintamalleja tutkittuaan kirjoittajat erottivat kaksi päälinjaa, jotka toistuivat:

1. Menestyjät paransivat jatkuvasti digitaalista valmiuttaan pitämällä jatkuvasti pöydällä ja muutoksille alttiina:

  • Liiketoimintaprosesseja
  • Asiakaskokemusta

2. Menestyjät rakensivat tietoisesti organisaatioihinsa vahvaa johtajuutta visioimaan, ajamaan ja jalkauttamaan muutosta.

***

Kirja vaikuttaa lupaavalta: lähtökohdat, data ja kirjoittajat ovat uskottavia ja Digital Mastery käsite validilta tavalta erotella jyviä akanoista. Eteenpäin selaamalla tulevat luvut näyttävät sisältävän myös ilahduttavan määrän case -tarinoita ja käytäntöä.

Jäin miettimään mitkä suomalaisista yrityksistä saisivat Digital Master -tittelin? Varsinkin jos jätetään pois teknologiayritykset ei listan hahmottaminen ole kovin helppoa. Ehdotuksia?

Suuri punainen painike

Suomalainen bt.tn toi markkinoille nerokkaan käyttöliittymäinnovaation Internetille: suuren punaisen painikkeen. Nappi kukkuu vuoden kahdella AA-paristolla ja sen saa kytkettyä verkkoon aivan riittävän monella tavalla. Hintaa on kohtuulliset 69€ per painike.

button

 

Muutama ilmainen idea käyttökohteeksi suurelle punaiselle napille:

  1. Palaverilaskurit neukkareihin, vieraat painaa nappia, laskuri päivittyy reaaliajassa yrityksen verkkopalveluun. (Soveltuu myös minkä tahansa muun asian laskemiseen..)
  2. Samalla linjalla: välitön palaveripalaute asiakkaalta (bt.tn tulee useissa väreissä): kuinka onnistuimme tänään, punainen – keltainen – vihreä -skaalalla?
  3. Selfie-nurkkaus toimistolle, napista kuva & automaattinen postaus yrityksen instagram-tilille ja omalle sivustolle kuva-feed (vierailijoille vapaa käyttö, omalle henkilöstölle vain kerran viikossa ja/tai puhallutuksen jälkeen)
  4. The Great Big Publish Button – tällä voisi lanseerata napin painalluksella uuden verkkopalvelun (tämän aion toteuttaa vuonna 2015!) tai sovelluksen messuilla tai jossain muussa yleisötilaisuudessa, startata ilotulituksen – tai no.. ihan mitä vain (tämän idean copyright on kollegalla – lämpimät terveiset sinne selän taakse)
  5. Tilaa taksi, pizza, kahvia, tiimi paikalle, huolto, tukipalvelu, jaxuhali työkaverilta?

Yksinkertainen keksintö, lukemattomia käyttötapoja. Matalan kynnyksen startti Internet of Things -maailmaan! Omista bt.tn kokeiluista tulossa varmasti juttua ensi vuoden aikana.

Google merkitsee jatkossa mobiiliystävälliset sivustot

Jatkossa mobiiliystävälliset verkkopalvelut merkitään Googlen hakutuloksiin Mobile-friendly -merkinnällä. Oman verkkopalvelusi mobiilivalmiuden voit testata täällä. Merkinnät hakutuloksissa ilmestyvät hiljalleen näkyviin tulevien viikkojen aikana.

mobile-friendly

Digitaalisesta transformaatiosta

Maailmaa kurittavan talouskurimuksen syövereissä painiville yrityksille on viimeisten vuosien aikana yhä innokkaammin kannettu johtoryhmien pöydille paloiteltavaksi ongelmaa nimeltä Digital transformation. Suomeksi on puhuttu digimurroksesta, digitalisoitumisesta ja digitaalisesta transformaatiosta. Käsiä on heiluteltu, lattea juotu, kaavioita piirrelty, konsulttikorporaatioiden tutkimuksia julkaistu ja äänet väristen niitä resitoitu. Vastareaktiona koko kuviota on vähätelty, nimetty uudestaan ja ohjattu keskustelua seuraavaan suuntaan lanseeramalla uusia käsitteitä.

Ilmiö ja sen yrityksille mukanaan tuomat haasteet ovat kuitenkin todellisia ja suurin osa yrityksistä onkin jo tarttunut haasteeseen. Aiheesta kirjoitetaan usein varsin korkealentoisesti, siksi tekee mieli oikoa mutkia suoriksi ja muotoilla jonkinlainen kirveellä veistetty yksinkertaistus jonka buzzword -skenen sisäpiiriin vihkiytymätönkin voisi ymmärtää. Tämä onkin yritelmäni kertoa mitä se DT ”ainakin on”, ihan käytännössä.

Digitalisoituminen tulisi nimittäin mielestäni repäistä irti konsulttiliturgiasta ja siirtää se tosielämään: konepajojen, automaattikahvin, tuotannon ja kolmivuorotyön maailmaan. Kärjistäen sanottuna sen oikea paikka on taukohuoneessa toissavuoden tissikalenterin vieressä. Siitä pitäisi tulla arkista, puheissakin mieluummin Bender kuin Optimus Prime.

digi-transform1

Toivoisin keskusteluun lisää lihaa luiden ympärille, konkreettisia esimerkkejä siitä miten muutos näkyy käytännön tekemisessä ja mitä kaikkea voidaan tehdä. Digitaalisen murroksen johtaminen on yrityksen johdon tehtävä, konsultin rooliksi tulisi jäädä johdon tukeminen ja mahdollisuuksien avaaminen.

Tässä se oma yritykseni hahmotella asiaa kolmen väitteen ja käytännön esimerkin avulla:

1. Digitaalinen transformaatio mahdollistaa olemassaolevien voimavarojen tehokkaamman hyödyntämisen uusien digitaalisten työkalujen avulla.

Käytännössä: yritys siirtää tuotetukeansa toimimaan verkossa, mikä kuormittaa tukipalvelua vähemmän. Mobiilisti selattava tuotetuki ja videolla toteutut huolto- ja korjausohjeet vähentävät huollon tukipyyntöjä ja on-site käyntejä merkittävästi. Tuotetuen laatu ja vasteajat parantuvat.

2. Digitaalinen transformaatio tarkoittaa asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutosta.

Käytännössä: perinteinen myyntiputki menettää tehoansa, koska asiakkaiden ostokäyttäytyminen on muuttunut. Yritys sopeutuu asiakkaiden uuteen tapaan ostaa (customer decision journey, lue toki lisää) tarjoamalla tuotteistaan verkossa kattavasti ajantasaista informaatiota ja luomalla yrityksen verkkopalvelusta myös oman myyntiorganisaation työkalun. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi toteuttamalla toiminnallisuus jolla verkkopalvelun tuotetiedosta saadaan luotua asiakkaille personoidut PDF-esitteet paikallisten myyjien yhteystiedoilla.

3. Digitaalinen transformaatio tarkoittaa muutosta työnteossa

Käytännössä: uudet teknologiat mahdollistavat etätyön tekemisen ja työkalujen paremman saavutettavuuden toimipaikan ulkopuolelta. Työntekijät kykenevät tekemään työtä joustavammin ajan ja paikan vaihdellessa. Etätyötä tekevät stressaavat vähemmän, ovat terveempiä, tuottavampia (Harvard Business Review) ja onnellisempia – yllättikö?